Tokoagi

 

Tokoagi... tarkoittaa meidän perheessä hauskaa yhdessä oloa koirien ja muiden koiranomistajien kanssa. Tokoagiin liittyy myös harjoitukset, jotka tosin voivat olla hyvinkin erilaisia melkeinpä millaisia tahansa. Tärkeintä tässä kaikessa on, että toimitaan koiran ehdoilla ja koirankielisesti johdatellaan tuo karvainen kaveri oppimaan kaikenlaisia uusia ja ehkä vaikeiltakin tuntuvia asioita. Tavoitteena tällä kaikella on, että sen oman koiruliinin kanssa olisi mukava olla ja tehdä mitä tahansa.

 

TOKOAGI – MITÄ SE ON?

Tokoagi on lyhyesti sanottuna hyvien tapojen opettamista koirille koirienkielellä. Tokoagin tärkein tavoite on pärjätä oman koiransa/koiriensa kanssa elämässä, harrasti sitten mitä muuta lajia tahansa tokoagin lisäksi. Tärkeimpänä pointtina ei ehkä olekaan koiran opettaminen vaan, että ihminen oppisi ”koiralähtöisempiä” taitoja opastaa koiraansa arkielämässä. Näin ollen tokoagia voi harrastaa minkälaisen koiran kanssa tahansa; suuren tai pienen, nuoren tai vanhan…


Historiaa

”Tokoagin Äitee” Kirsti Luhtala sai idean tokoagista uutena kilpailulajina jo vuonna 1997, tosin vasta seuraavana vuonna hän lähti tekemään mietintöjä paperille. Lajin taustalta löytyy niin Anders ja Marie Hallgrenin, Turid Rugaasin kuin ongelmakoirakoulut-tajienkin ajatuksia koirista, niiden kielestä sekä niiden kouluttamisesta. Työnimenä lajilla oli toko-agility, josta muotoutui ensin agitoko ja sitten (lajin pääpainon ollessa tokossa) tokoagi. Samana vuonna järjestettiin ensimmäiset kilpailut. Maaliskuussa 2000 lajia esiteltiin Koiramme-lehdessä. Alusta asti tokoagin luokat ja tehtävien nimet ovat pysyneet samoina, vaikka lajin luonne onkin vuosien saatossa muuttunut. Vuonna 2004 tokoagi uudistui lähes kokonaan, kilpailut jäivät kokonaan pois ja tilalle kehittyi koirakon omaa kehitystä seuraava etenemismalli. Tokoagiin on otettu vaikutteita muun muassa tokosta, agilitystä, jälki- ja pelastuskoiratoiminnasta.


Kiertokoulu, alakoulu…termejä

Tokoagissa eri tasot on nimetty koululuokkien mukaan. Järjestyksessään ne menevät näin kierto-, ala-, keski-, yläkoulu sekä gymnaasi. Kaikissa luokissa on viidenlaisia tehtävätyyppejä: lirputus, vieraan kanssa, kulje kanssani, ota suuhun/etsi sekä kuulolla kaukanakin.

Lirputus on oikeastaan tokoagin perusta. Se on ääntelyä ja koirankielisiä eleitä (esim. rauhoittavat eleet T. Rugaas), joilla saadaan koiran huomio kiinnitettyä itseemme. Jos koiramme ei kiinnitä meihin huomiota, se ei myöskään ole kuulolla. Lirputus tehtävissä harjoitellaan muun muassa koiran kuulolle saamista ja koirienkieltä. Vieraan kanssa tehtävissä pääpaino on toisten ihmisten kanssa toimimisessa. Ota suuhun/etsi tehtävät ovat nenän käyttöä ja noutamista.

Tehtävät vaikeutuvat asteittain luokkatasoilla edetessä. Esimerkiksi kiertokoulun koiruusluokissa ota suuhun/etsi tehtävissä koira hakee makupalan omistajan välittömästä läheisyydestä. Vastaavasti alakoulussa koiran tulee kehotteen mukaan odottaa ennen kuin saa ottaa makupalan tai vieras äkkiseltään kumartuu koiraa kohti (uhkaa koiraa) ja pudottaa samalla makupalan koiran etsittäväksi.

Jokaiseen kouluun (kierto- ym.) kuuluu kolme koiruusluokkaa, jotka ”kaikki tekevät”. Koiruus-luokat ovat jokapäiväistä elämää helpottavia. Kouluihin kuuluu lisäksi kaksi luokkaa jostain taitavuuslinjasta (A, B tai C). A-linjalla koira on koko ajan kytkettynä (ehkä monipuolisimmat tehtävät), B-linjalla osassa tehtäviä irti ja C-linjalla kokonaan vapaana. Tokoagin ”erikoisuus” on kirjakoiruus, ihmisten oma tentti. Kirjakoiruus tehdään, jokaisessa koulussa, jos haluaa virallisen koulutustunnuksen. Kirjakoiruuksissa on mietittäväksi kaikenlaisia kysymyksiä liittyen koiran luonnonmukaisiin toimintatapoihin, kouluttamiseen ja omiin ajatuksiin sekä toimintatapoihin.

Tokoagi ei olisi tokoagia ilman agiosuutta. Agiosuus on pakollinen kierto- ja alakoulussa. Siihen kuuluu neljä tai viisi estettä tai esteryhmää, joista vähintään yksi on omituinen. Omituisella tarkoitetaan sitä, ettei se ole tavallinen agilityeste (jos on se suoritetaan jollain tavalla poikkeavasti). Tarkoituksena on, että agiosuuden voisi toteuttaa vaikka metsässä kivillä yms. tasapainoillen ja hyppien. Tärkein huomioitava seikka kyseistä osuutta suunniteltaessa on kuitenkin kyseistä rataa tekevän turvallisuus.


Tokoagi käytännössä

Tokoagia voi tehdä missä ja milloin vain, tehtäviä voi muokata niin suurelle kentälle kuin sisätiloihinkin sopiviksi. Tärkeää on, että koiran ohjaus tapahtuu myönteisessä hengessä koiraa opastaen. Tehtävät vaativat niin ohjaajalta kuin koiraltakin aivotoimintaa, mutta ei niinkään fyysistä ponnistelua. Tehtävissä (ainakin harjoitusvaiheessa) edellytetään koiralta omaehtoista ajattelua sekä molemminpuolista toisiinsa luottamista.

Luokalta toiselle siirtymiseksi on jokainen luokka tentittävä hyväksytysti. Tentissä tokoagi-opastaja (kouluttaja) arvioi suoritukset. Arvioinnissa (ja jo koulutuksessa) huomioidaan koiran rotutyyppi; koiran tulee käyttäytyä oman rotutyyppinsä mukaan, metsästyskoiralla on metsästyskoiran kuviot ja paimenkoiralla paimenkoiran kuviot. Tentissä saat toimia samalla lailla kuin harjoituksissakin, saat kehua ja palkita koiraasi tehtävän tekemisen aikana niin paljon kuin haluat, ellei tehtävänannossa toisin määritellä.


Meidän kokemuksia tokoagista

Aloitimme tokoagin ”vanhalla kaavalla” Ronin kanssa. Ensimmäinen kymmenen kerran kurssi sai aikaan jo huomattavan muutoksen, noin vuoden vanha setteriuros halusi olla kuulolla ja teki mielellään erilaisia juttuja; kunhan samaa asiaa ei erehdytty toistamaan liian montaa kertaa.

Iikka on osallistunut tokoagikoulutuksiin heti Suomeen päästyään (4 kk:n ikäisestä), ensin sivusta seuraajana ja hyvin pian jo joitakin harjoituksia tehden.

Keväällä 2005 pääsimme ensimmäistä kertaa tutustumaan kunnolla uudistuneeseen tokoagiin. Vaikka Roni ”joutui” aloittamaan uudestaan alusta, ei se lannistanut koiraa tai ohjaajaa. Tehtävät ovat muuttuneet niin paljon erilaisiksi, että on hyvä käydä kaikki luokat järjestyksessä. Alemmat luokat ja niiden huolellinen harjoittelu ovat todella tärkeässä osassa sitten hieman myöhemmin.

Kesällä 2005 meidän perheeseen saatiin yksi tokoagi-opastaja. Syksy kuluikin koulutuksia vuoroon toisten kanssa pitäessä ja itse osallistuessa.

 

 

Seuraava teksti on lainattu tokoagi:n omilta nettisivuilta:

MIKSI TOKOAGI, TOKO, AGI?


Nimeen TOKOAGI päädyimme pitkän miettimisen jälkeen. Koska arvelimme useimpien koiranomistajien ja ehkä muidenkin ihmisten osaavan yhdistää yleiset käsitteet TOKO ja AGILITY aktiiviseen koirien kanssa toimimiseen.

Tokoagissa sana TOKO tarkoittaa koiran itsensä haluamaa, rodunomaista kuulollaoloa, jonka omistaja on ovelasti koirankielisyydellään pitkän ajan kuluessa ansainnut. Myös omistaja luottavaisesti tottelee koiraansa tarvittaessa - ja joskus muutenkin vain. Ja ihan missä vain, ja usein ilman mitään vihjesanoja.

Sana AGI tokoagissa merkitsee erilaisissa paikoissa olevia luonnon ja/tai ihmisen tekemiä "häkkyröitä", joilla tasapainoillaan, ratkotaan ongelmia ja kehitetään luottamuksellista suhdetta - eikä mennä kovaa eikä hypitä korkealta.